Kirja-arvostelu, Matkapäiväkirjarunko I WAS HERE

"I WAS HERE a travel journal for the curious minded"
Chronicle Books, ISBN 978-0-8118-7770-1

Kirja-arvostelu

Pidätkö matkapäiväkirjaa, mutta koet sen päivittäisen kirjoittamisen hankalaksi kun et keksi uusia ideoita? Ei hätää, Chronicle Books'illa on tarjota apua englanninkielisen päiväkirjarungon muodossa.

I WAS HERE - päiväkirja on raikas tuulahdus täynnä ideoita - välillä hulluilta tuntuviakin, joita seuraamalla matkapäiväkirjan kirjoittaminen ei ole tylsää puuhaa ... jo pelkkä kirjaan tutustuminen kirvoittaa hymyn huulille. Miltä kuulostaisi esimerkiksi ajatus mennä jollekin nähtävyydelle sen suljemisajan jälkeen tai jäädä tietoisesti sen ulkopuolelle ja havainnoida elämää sekä tapahtumia, joista nähtävyyteen tutustuvat jäävät paitsi? Melko kontroversaalinen tapa kerätä matkakokemuksia :)

Kirja opastaa myös keskustelemaan paikallisten kanssa eri asioista ja jopa tekemään erilaisia kyselyjä tai pyytämään heitä osallistumaan päiväkirjasi täyttämiseen karttapiirroksin ja monin muin tavoin. Toki ihan kaikkea ei voi eikä tule kysyä kulttuureissa joissa ne ovat joko tabuja tai muuten vain off limits.

Erinomaisena ideana pidän kirjassa olevaa osaa, jossa on kenkä-, vaatekoko- ja mittojen vertailutaukoita sekä aukeamaa aikavyöhykkeistä. Noista tiedoista saattaa olla joskus uskomattoman paljon hyötyä. Ei kirja pursua pelkästään uusia ideoita, vaan joitakin vanhoja juttuja on viety uudelle tasolle ja näin ne muodostuvat hyvinkin mielenkiintoisiksi. Lisäksi sieltä löytää tyhjiä sivuja aivan omien muistiinpanojen ja havaintojen kirjaamiseen.

Yksi ongelma kirjassa on...se täyttyy helposti yhdellä matkalla ja siksi suosittelenkin useamman kirjan ostamista kerralla. Oma kappaleeni oli viimeinen erään kirjakaupan muuttoloppuunmyynnissä täällä Helsingissä, mutta uskon tuon ISBN-numeron avulla kykeneväni hankkimaan niitä lisää.

Vanhaa hyvää palvelua lennolla

Nykyään kun halpalentoyhtiöiden mukanaolo on kiristänyt kilpailua, on moni reittilentoyhtiö mennyt halpaan ja tehnyt lähes kaikesta palvelusta maksullista. Moni ostaakin eväät lennolle lentoasemalta.

Kaksi kuukautta sitten matkasin vaimon kanssa lentäen Barcelonaan. Olimme valinneet KLM:n välilaskullisen yhteyden Amsterdamin kautta. Schipholin kenttä on tuttu ja turvallinen, mutta nostan hattua KLM lentoyhtiölle että on säilyttänyt lentolipun hinnassa aterian. Reilun kahden tunnin lennolla ei tarvitse mitään gourmet-ruokaa, mutta kelvollisen välipalan saimme kaikilla heidän lennoillaan. Muistuu mieleen ne vanhat hyvät ajat, jolloin matkustaja sai kokea jos nyt ei elämyksiä, niin ainakin huolenpitoa.

Olenkin miettinyt että yritän mahdollisuuksien rajoissa valita jatkossakin yhtiön, jonka arvot eivät ole vain mahdollisimman suuren tuoton kääriminen omistajille.

Reilun matkailun yhdistys / Maailma kylässä

Näin "Maailma Kylässä" -päivänä onkin hyvä ottaa esille tapoja miten matkailla siten, että voi hyvällä omalla tunnolla mennä uudestaankin. 

Apua järkevään matkailuun. Sivuilla mm. runsaasti  neuvoja miten matkailla kestävästi.

Tästä sivuille.

Maailma kylässä-festivaalin sivuille pääset tästä. Sinne kannattaa suunnata tutustumaan festivaalin tarjontaan. Tänä vuonna jokainen ruokapiste on sitoutunut tarjoamaan vähintään yhden kasvisaterian, joten ei muuta kuin nauttimaan maapalloamme säästäen.

Vaihtoehtoinen reitti Teneriffalle

Suunnittelimme talviloman viettoa Puerto de la Cruzissa ja tutkimme eri mahdollisuuksia lentää saarelle. Toki yksinkertaisin tapa on buukata paikka seuramatkan lennolle joko eteläiselle tai pohjoiselle kentälle. Halusimme tutkia mahdollisuuksia lentää pohjoiselle Los Rodeoksen kentälle melko helposti, mutta omin ehdoin. Asiaan vaikutti toki tosiasia että pelkät lentotuolit oli myyty loppuun eikä yhdelläkään matkatoimistolla ollut enää myynnissä paikkoja haluamaamme hotelliin.

Lopputuloksena oli Finnairin lento Gran Canarialle, josta Binterin puolen tunnin "hyppäys" Teneriffan pohjoiselle kentälle. Kun jaksoi tutkia mahdollisuuksia netin kautta niin selvisi, että kokonaiskustannukset, mukaanlukien hotelliyöpyminen ja -aamiaiset, ei noussut seuramatkaa korkeammaksi vaan jopa selvisimme halvemmalla eikä lentoaikaakaan kulunut kuin tunti enemmän suoraan lentoon verrattuna. Pääosa suorista lennoistahan menee saaren eteläisellä Reina Sofian kentälle, josta on sitten noin tunnin matka Puerto de la Cruziin...guagualla (bussilla) matka tosin kestää puolisentoista tuntia.

Los Rodeoksen kentältähän pääsee Titsan toimivilla bussilinjoilla noin 20 minuutissa keskelle Puerto de la Cruzin kaupunkia...eikä sekään reissu maksanut kuin noin 4 euroa.

Joten suosittelen rohkeasti tutustumista netin mahdollisuuksiin etenkin silloin kun havaitsee, että sopivimmat vaihtoehdot olivat menneet. On hyvin palkitsevaa havaita kykenevänsä itse kokoamaan toimivan lentoreitityksen ja majoituksen sopivaan hintaan.